Vahvan Suomen teesini 2019 eduskuntavaaleissa

Kotimainen energia ja työ tarvitsevat puolesta- puhujansa. Byrokratiaa tulee keventää ja sitä kautta helpottaa työtä ja yrittämistä. Normeja on siis purettava ja esteet raivattava.

Ihmisistä on pidettävä huolta. Elämän syrjään on päästävä kiinni.

Oikeusjärjestelmämme kaipaa uudistamista - Ihmisten oikeustajuun ei mahdu vakavien rikosten lievät tuomiot ja lievien rikosten suhteessa ankarat sanktiot. Kokoomuksen aloittamaa uudistamista on jatkettava.

Olemme vahva arvopuolue, joka haluaa kehittää Suomea vastuullisesti. Uskomme yksilöön, vastuuseen ja vapauteen. Haluamme rakentaa paremminvointivaltiota, jossa jokaisella on mahdollisuus menestyä elämässään ja jossa myös heikoimmista pidetään huolta.

Minulle tärkeintä on Ihmisyys!

Minulle on politiikassa aina ollut tärkeää ihmisyys ja siksi olen aina pitänyt ihmisyyttä yhtenä politiikkani peruskivenä. Moni poliittinen päättäjä on unohtanut ihmisyyden ja varsinkin pää- tösten vaikutukset ihmisille. Tarvitsemme uskoa tulevaisuuteen ja vahvaa politiikkaa, jossa kansalaisista pidetään huolta
tasavertaisesti. Siksi olenkin erityisen tyytyväinen, kun Kokoo- mus nostaa arvojen ja periaateohjelman toteuttamisessa esille nimenomaan ihmisen.

Ihminen

Lähtökohtanani on vapaa, vastuullinen ja välittävä ihminen. Yhteiskunta on rakennettava toimimaan yksittäistä ihmistä var- ten. Perusoikeuksien ja -toimeentulon lisäksi ihmiselle on taat- tava myös mahdollisuus kehittää itseään. Jokaiselle kuuluu oikeus tehdä työtä ja parantaa sen avulla omaa ja samalla koko yhteiskunnan hyvinvointia.

Ihminen on luonnostaan yhteisöllinen ja hänen mahdollisuuk-siaan ylläpitää sosiaalisia suhteita on tuettava. Ihmisen kokema yksinäisyys on koko yhteisön yhteinen huoli. Jokaisella on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi. Oikeuksien rinnalla ihmisellä
on vastuullisuuden velvollisuus. Tämä koskee erityisesti toisten ihmisten ja luonnon kunnioittamista. Jokaisen ihmisen on mahdollisuuksiensa mukaan kannettava vastuuta itsestään ja lähiyhteisöstään. Huolehtiminen lähimmäisestä ja lähiyhteisön jäsenistä rakentaa välittämisen ilmapiiriä.

Vahvempaa yhteistyötä Ihmisen puolella

Taloudellisesti vaikeina aikoina tarvitaan "Talvisodan-henkeä" eli kaveria ei jätetä. Politiikan yhtenä peruskivenä on ihmisyys, mutta valitettavasti se on tuntunut päättäjiltä unohtuvan.
Talouden nousukautena on hoidettava asioita siten, että pär- jäämme laskusuhdanteenkin aikana jokaisesta huolta pitäen ja tämän tuleekin näkyä Suomessa politiikan vastuullisuutena.

Ei ole oikein, että Heikki Hursti kumppaneineen ja muut vas- taavaa vapaaehtoistyötä tekevät ovat joutuneet ottamaan har- teilleen suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tehtäviä. Kiitän Heikki Hurstia ja hänen väkeään pyyteettömästä laupeuden-työstään. Heidän työnsä on osoitus yhteisöllisyydestä, joka tuntuu häviävän Suomesta. Monessa kohtaa yhteisöllisyyden esteenä ovat käsittämättömät säädökset, joita Suomessa
halutaan noudattaa erityisen pikkutarkasti.

Suomessa on esitetty säädösten eli normien purkutalkoita. Äänessä ovat olleet noiden normien rakentajat itse. Missä aja-tukset olivat silloin, kun normeja eli säädöksiä nuijittiin valmiik-si? Olen valmis purkamaan muiden tekemää normiviidakkoa niin koti-Suomen eduskunnassa, kuin vaikuttamaan kansallisel-la tasolla, ettei myöskään Eurooppalaisen päätöksenteon kaut-ta vaikeuteta Suomen ja suomalaisten etuja – vaan sielläkin
voitaisiin toimia ketterästi ja ottaa opiksi suomalaisista ratkai-suista.

Siksi olenkin valinnut seuraavat teesit paremman
Suomen eteen.

Vahvan Suomen teesit

Ihmisen puolella

Kaikkien poliittisten ratkaisujen tulee lähteä ihmisyydestä, johon kuuluu olennaisena osana yhteisöllisyys. Yhteisöllisyys perustuu hyvin pitkälle yhteisiin arvoihin ja normeihin, joiden pohjalta myös yhteisöllisyyden kehittäminen yhteiskunnaksi
ja kansanvallaksi on mahdollista. Demokratia on tärkein kansanvallan muoto ja sen kunnioittaminen on oikeuden- mukaisuuden lähtökohta.

Huolenpitoa kaikista ikäluokista

1990-luvulla Suomessa käytiin isolla kädellä lapsiperheiden kukkarolla ja leikattiin lapsilisistä. Nyttemmin perheiden ongel-mat ovat kasvaneet ja syntyvyys on kääntynyt laskuun.
Tulevaisuutemme on kiinni tämän päivän lapsista, jotka ovat huomisen aikuisia. Pienikin apu riittävän varhaisessa vaiheessa voi estää myöhemmät ongelmat.

Varhaiskasvatuksen vahvistaminen tasaa tehokkaasti erilaisista taustoista tulevien lasten lähtötasoeroja ja vahvistaa tasa-arvoa. Perhevapaajärjestelmää on uudistettava tavoitteena lisätä tasa-arvoa ja työllisyyttä. Uudistuksen myötä on kuitenkin huomioitava perheiden valinnanvapaus ratkaista asia heille taloudellisesti kestävällä tavalla, taikka muutoin huolehdittava ettei perheille synny taloudellisesti kestämätöntä tilannetta.

Lasten ja nuorten opetuksen jatkuva kehittäminen mahdollis-taa suomalaisten pärjäämisen maailman huippujen joukossa, jossa mukana oleminen tarjoaa elinkeinoelämällemme pärjää- misen mahdollisuudet ja tutkimukselle laajat kansainväliset verkostot, sekä sitä kautta edelleen kehittymisen. Opetuksen kehittäminen ja ajan tasalla pysyminen ei tarkoita aina opetuk- sen lisäämistä, vaan painopisteiden harkittua muuttamista ja suuntaamista vastaamaan tulevaisuuden haasteita.

Vanhustenhoidon resurssit ja palvelut on saatava kuntoon, sillä meidän on hoidettava velkamme niille, jotka ovat tämän maan rakentaneet. Tarvitsemme julkista keskustelua vanhustenhoi-don tasosta ja sitä kautta linjauksia miten asiat hoidetaan pa- remmin. Onko laitosmainen elämä kiitos tämän yhteiskunnan rakentamisesta - ruokaa tai ruoan syöttämistä odottaen ja vaipat täynnä. Mielestäni ei ole - Minkälaisen vanhuuden sinä haluat?

Eläkevaroja hallinnoivien ja eläkevakuuttajien on sijoitettava varoja aiempaa vastuullisemmin ja tuottavammin, jotta eläke-varakertymiä saadaan nostettua. Varojen kertymiseen vaikut- taa merkittävästi, myös miten työllisyysastetta saadaan nostet-tua. Näillä toimilla voidaan vaikuttaa positiivisesti eläkkeiden
tasoon ja päästäisiin eläkkeiden indeksileikkauksista eroon.

Omaishoitajien jaksamiseen on kiinnitettävä enemmän huomiota, sillä heidän työnsä on arvokasta ja kunnioitettavaa. Jokaisen selvityksen mukaan omaishoito on tunnetusti inhi- millisempää ja edullisempaa, kuin laitoshoito. Tulevina vuosina
hoitopaikoista tulee pakostakin pulaa, siksi omaishoito on tehtävä kiinnostavammaksi. Olen jo aiemmin esittänyt, että omaishoitopalkkio tulee saattaa lainsäädännöllisesti verotto- maksi.

Sairauksien hoitoon nopeammin - Elämän syrjään kiinni

Terveyspalveluiden laatua tulee kehittää. Kalliit sairaalat ja terveyskeskukset, sekä niiden laitteet on oltava tehokkaassa käytössä. Ennakoivat ja ennaltaehkäisevät hyvinvointipalvelut, sekä tarkoituksenmukaiset hoitoketjut ovat avainasia.

Terveyspalveluiden saanti on turvattava kaikille, sillä nopeampi hoitoon pääsy takaa nopeamman paranemisen ja vähentää yhteiskunnan kustannuksia. Pitkät hoitojonot syrjäyttävät työelämästä ja yhteisöistä, sekä vaikuttavat haitallisesti elämän laatuun. Hoidon laatua eivät takaa ainoastaan henkilöstön määrälliset mittarit, vaan hoidon laadulla on selkeästi merkit-tävä vaikutus paranemiseen – siksi laatuun on kiinnitettävä enemmän huomiota.

Ihmisten kokema yksinäisyys on koko yhteisön yhteinen huoli. Se ei ole ainoastaan seniorikansalaisten ongelma, vaan ilmenee yhä aiempaa nuorempien ihmisten keskuudessa. Yksinäisyys
ja yhteisöjen ulkopuolelle jääminen aiheuttavat monenmoisia seuraamuksia, joista pahimpana syrjäytyminen yhteiskunnasta.

Työtä tarvitaan - Viennistä se saadaan

Suomi tarvitsee työllisyyttä ja kasvua. Molempia saadaan aikai-seksi ulkomaankauppaa eli vientiä kasvattamalla. Viennin kaut- ta työllisyys paranee, rahan kierto Suomessa paranee ja yleinen hyvinvointi lisääntyy, sekä saadaan vaikutettua Suomen vel- kaantumisen alenemiseen. Bioenergian laitteistoratkaisuista voidaan saada Suomelle uusia vientialoja, mutta se vaatii pa- nostusta mm. opetuksen suuntaamisella kehittyville aloille.

Valtion mukana oloa merkittävien innovaatiohankkeiden alku- vaiheen rahoituksessa on vahvistettava. Osana vientipolitiikkaa on huomioitava kansallisen lainsäädännön valmistelut, jotta tätä kautta ei luoda huomaamatta kilpailuetuja muiden maiden yrityksille.

Kotimaisen energian ja ruoan puolesta

Suomalaisia energiaratkaisuja on edistettävä. Omavaraisuuden nimissä on harkittava ja tehtävä työtä bioenergian kehittämi- seksi. Polttoaineratkaisuja tehtäessä pitkälle tähtäimelle on huomioita huoltovarmuus ja todettava, että Suomi on käytän-nössä polttonesteiden osalta tuonnin varassa. Turpeen osalta on kuitenkin varauduttava siihen, että sitä on voitava jatkossa hyödyntää kriisitilanteissa.

Suomi tarvitsee suomalaista sähköä ja siksi ydinvoimaa voidaan tuottaa Suomessa vahvasti kotimaisissa omistuksissa olevissa ydinvoimaloissa. Jätteenpolttoa on hyödynnettävä energian tuotannossa aiempaa enemmän - käsittämätöntä on kuljettaa jätteet Suomesta Viroon ja Ruotsiin poltettavaksi. Verotuksel-lisin keinoin ei saa vaikeuttaa uusiutuvan energian käyttöä, kuten aurinkoenergian ja maalämmön osalla.

Emme voi elintarviketuotannossa olla pelkästään tuontimaa. On ymmärrettävä kotimaisen elintarviketuotannon tärkeys ja puhtaat raaka-aineet. Järkeä ei voi olla siinä, että elintarvikkei- den raaka-aineita kuljetetaan ulkomaille jalostettavaksi ja
kuljetetaan sitten puolivalmiina tuotteina takaisin. Jotain täytyy silloin olla pielessä säädöksissämme ja kilpailukyvyssämme. Tähän on kiinnitettävä huomiota ja haettava kestäviä ratkaisuja. Elintarviketuotannossa on yhtä lailla kiinnitettävä huomiota huoltovarmuuteen ja tuonnin mahdollisiin häiriötekijöihin.

Puolustus omissa käsissä - Oma linja on paras linja

Puolustuspolitiikan osalta on jatkettava aktiivisena ja pidettävä langat omissa käsissämme. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka vaatii harkitsevuutta ja vakautta - hetken mielijohteista ei pidä antaa linjan muuttua. Pohjoismaisen yhteistyön on oltava realisti- sella pohjalla ja sitä ei pidä perustaa väärään tilannekuvaan tai
harhaluuloon.

Pohjoismaista yhteistyötä eli Ruotsin kanssa toteutettavaa puolustusyhteistyötä ei toteuteta pelkästään suomalaisten voimin, vaan ruotsalaisten on kannettava siitä aiempaa voimakkaammin oma vastuunsa.

Nykyisessä tilanteessa ovi Natolle on kiinni ja rauhankumppa-nuus Naton kanssa on tarkoituksenmukaista. Talvisodan aikana Suomelle luvattiin apua useasti, mutta koskaan se ei Suomeen ehtinyt. Suomi ei ole suurvalloille kiinnostavaa aluetta, vaan ennemmin läpikulkupaikka tai etulinja ja siksi omaan puolustukseen perustuva ratkaisu on Suomelle paras. On kuitenkin oltava valppaana turvallisuusympäristömme muutoksille ja kyettävä hyvissä ajoin harkitusti ennakoimaan muutostarpeita.

Oikeusjärjestelmä remonttiin - Uskottavuus palautettava

Oikeusjärjestelmämme kaipaa vielä uudistamista.
Vähäpätöisistä rikoksista voi saada ankaramman rangaistuk-sen, kuin vakavammasta rikoksesta. Siksi Suomen oikeuslaitok-sen käytäntöjen remontoimista on jatkettava. Vakavien rikosten
sanktioasteikkoja on kiristettävä lainsäädännöllisesti, koska tuomioistuimet eivät ole itse siihen kyenneet. Ennaltaehkäisevä vaikutus ei ole nykyisin riittävä ja uskottavuus on kärsinyt - kansan oikeustajusta puhumattakaan. Kokoomuksen aloitta-maa uudistamista on jatkettava.

Rikosten esitutkinnan resursseja on parannettava ja samoin syyttäjälaitoksen. Rikokset on saatava oikeuskäsittelyyn nykyistä aiemmin ja eikä vasta siinä vaiheessa, kun syytetyllä on edessään useita kymmeniä syytteitä. Turvallisuuden ylläpitämisen resurssien on oltava riittävällä tasolla vallitseviin uhkiin nähden.

Turvallisuusalan eläkeikäkysymykseen palattava

Pelastusalalle on palautettava palomiesten alempi eläkeikä. Aiemmat hallitukset poistivat palomiesten alennetun eläkeiän ja kuvittelevat jokaisen palomiehen olevan savusukelluskun-nossa 65-vuotiaana. Vuosien kuluessa vaatimuksia on kasvatet-tu ja tilanne on kurjistunut entisestään. Kuitenkin eräillä aloilla on edelleen olemassa alennetut eläkeiät. Kaikki puolueet ovat olleet hallituksessa tuon poistamispäätöksen jälkeen ja ratkai- sua ei ole tullut. Nyt on aika hoitaa asia vihdoin kuntoon.

Alkoholipolitiikassa seuraava askel – kohti vastuullista kansalaista

Ei ole järkeä hommassa, että Suomessa valmistettu alkoholi kuskataan Viroon ja suomalaiset kantavat sen halvemmalla takaisin. Hallituksen läpi ajama alkoholipolitiikan uudistus ei lisännyt kulutusta ja ainakaan vielä vastustajien peloteltuja
haittoja ei ole nähty. Uudistuksessa on otettava seuraava askel kohti eurooppalaisia käytäntöjä ja mm. sallittava viinienkin myynti ruokakaupoissa.

Viihtyisälle asuinympäristölle oikea valinnanvapaus – niin minä paikkani valitsin

Yksi haluaa asua kaupungissa ja toinen maaseudulla. Ymmär- rettävää on, ettei joka paikassa voi olla samanlaisia palveluita, mutta se on valinta kysymys. Ihmisillä on oltava mahdollisuus valita asuinpaikkansa oikeasti. Nykyään vallitsee tilanne, jossa
kaikkien halutaan asuvan betonilähiöissä, samanlaisissa talois-sa tai ydinkeskustoissa.

Suomi tarvitsee elävän maaseudun, joka turvaa puhdasta kotimaista ruoantuotantoa. Elävä maaseutu tarvitsee ihmisiä ja ihmiset työtä. Kaupungit taas tarvitsevat elävää maaseutua. Yksi ratkaisu asiaan olisi työmatkakuluvähennysten määrän kasvattaminen verotuksessa, jolloin tällä saataisiin työllisyys-tilannetta parannettua ja toisaalta tasattua työnperässä tapahtuvaa pakkomuuttoa. Valinnan vapaus ja viihtyisä ympäristö vaikuttavat ihmisen terveyteen edistävästi. Kaikkia asioita ei tule normittaa.

Kaikkien huolehdittava ympäristöstä realistisesti – oikeasti ympäristön puolesta

Joka kesäiset sinileväongelmat puhuttavat suomalaisia. Kaikki ovat yhtä mieltä, että Saaristomeren ja Itämeren tilanne huoles-tuttaa. Suomen on toimittava aiempaa aktiivisemmin, jotta muutkin Itämeren ympärysvaltiot kantavat suomalaisten lisäk- si oman vastuunsa yhteisen sisämeremme tilan parantami- sesta.

Luonto on suomalaiselle tärkeä asia ja siitä on pidettävä erityistä huolta, sillä se ei käytännössä uusiudu. Yksi suurim­mista uhista ympäris­tölle ja tulevai­suu­delle on luonnon moni-muo­toi­suuden vähene­minen eli lajien häviä­minen ja uhana­lai- suus. Ainoastaan suoje­le­malla luonnon monimuo­toi­suutta jätämme tuleville sukupol­ville terveen ympäristön.

Luonnon­varoja on käytettävä kestä­vällä tavalla. Jätteiden kierrätystä on merkittävästi tehostettava ja tähän on saatava kansalaisille todellinen mahdollisuus. Aivan varmasti tähän on tahtoa, mutta järjestelmät ja verkostot eivät riittävästi palvele ympäristön etua.

Samat säännöt ja oikeudet - Maassa maan tavalla – Keskustellaan asioista oikein

Pakolais- ja kotouttamispolitiikka vaativat auki keskustelemisen koko kansan keskuudessa ilman leimautumisen pelkoa. Hyväk-syttävää politiikkaa ei ole se, että nykyisin enemmistön on muu-tettava tapansa vähemmistön mukaiseksi - vaan vähemmistön on sopeuduttava enemmistön mukaan. Kulttuurien suvaitse-vaisuus ei ole yksisuuntaista, vaan kokonaisuus, jossa on nou- datettava samoja sääntöjä suomalaisten ja uussuomalaisten kesken. Kotouttamispolitiikan kustannusten tulee olla läpinä-kyviä ja perustua selkeästi samoihin normeihin, kuin kantasuo-malaisilla. Kotouttamisen yksi tärkeimmistä työkaluista on te-hokas suomen kielen opetus, josta on huolehdittava erityisesti maahanmuuttajanaisten osalta.

Lähtökohtana tulee olla auttaa hädässä olevia ensisijaisesti lähempänä kotimaataan, kuin repiä irti omilta alueiltaan. Tällöin yhden Suomessa autetun kustannuksella kyetään autta- maan lukuisia lähempänä kotimaataan. Kaikilla kun ei ole edes
mahdollisuutta päästä pakolaisleireiltä pois. Kehitysyhteistyön määrärahat tulee olla suhteessa oman maamme taloudelliseen tilanteeseen. Poliittisesti epävakaiden maiden ja korruptoitu- neiden valtioiden kanssa kehitysyhteistyöpolitiikkaa ei tule har-joittaa.

Liikenneyhteistyötä tehtävä Lounais-Rannikon kesken

Lähijunaliikenteen kehittäminen ja saaminen sanoista tekoihin edellyttää todellisen yhteistyön tekemistä Varsinais-Suomen ja Satakunnan kansanedustajien kesken. Joukkoliikenteen monipuolinen kehittäminen on aina merkittävä ympäristöteko. Varsinais-Suomen liikennehankkeet ovat jääneet aiemmin
paitsioon. Kasitien kunnostus jäi vajaaksi ja Ysitien ongelmat vaativat reilua korjaamista. Turun Kehätien ongelmat vaikeutta- vat merkittävästi työssäkäyntiliikennettä ja elinkeinoelämän kehittämistä, sekä puhumattakaan negatiivisista vaikutuksista Turun ja Naantalin satamille. Varsinais-Suomen kasvun kannal-ta tärkeiden liikenneratkaisujen toteuttamiseen on saatava
nopeutta. Nyt on jo meidän maakuntamme vuoro.

Suomi Eurooppalaisissa pöydissä - Terve itsekkyys on osa yhteistyötä

Jäsenyys Euroopan unionissa ei tarkoita sitä, että meidän pitäisi suhtau­tua kritii­kittä yhteiseen tekemiseen. Ei sitä, että emme näkisi EU:ssa paran­ta­misen varaa. Päinvastoin: Suomalaisten pitää olla kehit­tä­mässä unionia yhä parem­maksi. Suomi
on hukannut välillä terveen itsekkyyden. Eurooppalaisissa pöydissä muut valtiot kantavat näkyvämmin huolta omista eduistaan, mutta Suomi luokan mallioppilaana on hiljaisempi ja varovaisempi.

Nyt kaivataan tervettä kansallisten etujen huomioimista. Yhtenä esimerkkinä voidaan todeta takavuosien sokeripäätös, jolla suljettiin toinen Suomen jäljellä olleista sokeritehtaista ja päädyttiin osittain tuonnin varaan. Terve itsekkyys on osa yhteistyötä päätöksentekoprosesseissa, kun yhteisiä kantoja sorvataan, niin silloin on nostettava omatkin tavoitteet neuvottelupöydälle.

On muistettava, että rakentavalla yhteistyöllä saavutetaan monesti paljon parempia tuloksia, kuin änkyröimällä jokaisessa asiassa.

Ei Suomi paremmaksi tule, jollei sitä paremmaksi tee!

Tervetuloa mukaan

Janne Aso