TS 22.6.2018 Janne Aso: Metsät ovat myös tärkeä osa luontoa

22.06.2018

Kaarinan kaupunki omistaa metsiä noin 1200 hehtaaria. Näistä metsistä noin 600 hehtaaria sijaitsee taajamissa eli hyvin lähellä asutusta ja loput noin 600 hehtaaria ovat talousmetsiä.

 

Taajamametsien hoidon osalta Kaarinassa on viime vuosina käyty aktiivista keskustelua ympäristö- ja luontovaikutuksista. Taajamametsien hoidossa turvallisuus, elinvoimaisuus ja monimuotoisuus ovat nousseet avainteemoiksi. Sen sijaan kaupungin talousmetsien osalta keskusteluissa ei ole päästy vastaavalle tasolle.

 

Suomalaiselle luonto on tärkeä, erittäin tärkeä asia ja metsät ovatkin tärkeä osa luontoa. Metsät ovat muutakin, kuin ainoastaan puuston kasvatukseen tarvittava alue. Luonnon monimuotoisuutta on turvattava myös talousmetsien hoidossa.

FSC-standardi                   

Kansainvälisesti vastuulliset tahot ovat perustaneet vuonna 1993 FSC:n eli Forest Stewardship Councilin (Hyvän metsänhoidon neuvosto). Vastuullisen metsien käytön sertifikaattijärjestelmän suomalaisen FSC-standardin piirissä on 1 357 000 hehtaaria metsää. FSC:n tavoite hyödyttää suoraan metsiä, suojelee biodiversiteettiä, alkuperäiskansojen oikeuksia, työntekijöiden oikeuksia, sekä alueita, jotka ovat kulttuurin tai luonnon kannalta merkittäviä. FSC tarjoaa yhteyden metsän ja kuluttajan välille varmistaen, että FSC-merkityt tuotteet täyttävät korkeimpia sosiaalisia ja ympäristöllisiä arvoja heijastavat periaatteet ja kriteerit. FSC edistää ympäristöllisesti ja sosiaalisesti hyödyllistä metsätaloutta, joka auttaa paikallisyhteisöjä ja yhteiskuntaa nauttimaan vastuullisen metsätalouden pitkäaikaisista hyödyistä. Se on myös maailmanlaajuinen järjestelmä, jonka sertifikaatteja on myönnetty kaikille metsätyypeille ympäri maailmaa. FSC-merkitty tuote kertoo tuotteen tulevan hyvin hoidetuista metsistä. Valitsemalla FSC-merkityn tuotteen yritykset ja kuluttajat edistävät parempaa metsänhoitoa maailmanlaajuisesti.

Luonnon monimuotoisuutta vaaliva metsänhoitotapa hyödyttää metsänomistajaa monella tavalla: Sienet, marjat ja riistalajit viihtyvät, maisema säilyy kauniina ja metsän arvo virkistyskäytössä kasvaa. Lisäksi metsätuhojen riskit pienenevät. Sen myötä, että monimuotoinen metsä tarjoaa elämän edellytykset monille lajeille, se on myös kestävämpi ja vastustuskykyisempi tuhoja kohtaan kuin yksipuolinen, usein yhden puulajin metsä. Suomalaisille luontoarvot ja metsän monet muut hyödyt ovat tärkeitä taloudellisen tuoton ohella.

 

Eri-ikäisrakenteinen kasvatus

 

Eri-ikäisrakenteista metsänkasvatusta kutsutaan myös jatkuvaksi kasvatukseksi ja avohakkuuttomaksi metsänhoidoksi. Se on vaihtoehto tänä päivänä vallitsevalle, vuosikymmeniä harjoitetulle metsänkasvatukselle, joka perustuu alaharvennuksiin ja avohakkuisiin.

 

Alaharvennuksissa ja avohakkuissa yhden metsikkökuvion puusto on aina suunnilleen saman ikäistä. Tällä on tähdätty puuntuotannon maksimointiin, ei niinkään taloudelliseen tulokseen. Tämä ei välttämättä ole metsänomistajana toimivan kaupungin talouden kannalta paras ratkaisu. Lisäksi avohakkuut tunnetusti jättävät maisemaan ison jäljen vuosikymmeniksi ja vievät monilta metsän eliöiltä elinmahdollisuudet.

 

Eri-ikäisrakenteisessa kasvatuksessa metsä säilyy jatkuvasti puuston peittämänä. Hakkuissa metsästä kaadetaan luonnollista kehitystä mukaillen taloudellisesti arvokkaita isoja puita ja jätetään pienempiä puita kasvamaan. Suurten, paljon kasvutilaa vaativien puiden poisto tekee tilaa alikasvospuiden kasvulle ja uusia taimia syntyy hakkuiden yhteydessä paljastuneeseen maahan.

 

Näin ei tarvita investointeja maan muokkaamiseen, taimien ostoon, istutukseen eikä taimikon hoitoon. Eri-ikäisrakenteinen kasvatus mahdollistaa sekä taloudellisen tuoton hankkimisen että luonnon monimuotoisuuden vaalimisen talousmetsissä. Kun metsäomaisuus on jakautunut eri-ikäisiin, eri puulajia oleviin, puihin, myös metsätuhojen riski on hajautettu.

 

Säästöpuuryhmät jätetään keskelle yhtenäistä metsää, jolloin niistä hyötyvällä metsälajistolla on paremmat mahdollisuudet pärjätä verrattuna tilanteeseen, jossa ne jäävät paljaaksi hakatun metsän keskelle. Metsäekosysteemi säilyy hakkuissa, jolloin metsäneläimet, sienet, marjat ja ihmisetkin viihtyvät metsässä.

 

Kaarinassa kokoomuksen valtuustoryhmä on kuluvan vuoden maaliskuussa esittänyt valtuustoaloitteenaan, että kaupunki selvittää mahdollisuudet ottaa käyttöön omistamiensa metsien hoidon osalta Suomen FSC-standardin ja suorittaa metsiensä sertifioinnin, sekä ottaa käyttöön talousmetsiensä hoidossa eri-ikäisrakenteisen kasvatuksen eli nk. jatkuvan kasvun periaatteen.

 

 

Janne Aso, kok.

kaupunginhallituksen jäsen,

kaupunginvaltuutettu

Kaarina
16.03.2019Janne Aso Karjalaisten Pitäjäyhdistysten Liiton hallitukseen
23.01.2019Janne Aso seurakuntaneuvoston työjaostoon
06.12.2018Janne Asolle seurakuntatyön hopeinen ansiomerkki
14.11.2018Janne Aso Varsinais-Suomen Aikuiskoulutussäätiön hallintoneuvostoon
06.10.2018Janne Aso Varsinais-Suomen Kokoomuksen kansanedustajaehdokkaaksi
04.08.2018Janne Aso valittiin jatkokaudelle Johannes-Seuran puheenjohtajana
04.08.2018TS: Talkoohenki elää edelleen vahvana
21.07.2018TS: Metsäpalon taustalla on usein ihminen
22.06.2018TS 22.6.2018 Janne Aso: Metsät ovat myös tärkeä osa luontoa
18.05.2018Mielipide Maallikkoelvytyksen parantaminen on yhteinen asia

Siirry arkistoon »