Elämää ihmisen puolella

Minulle tärkeintä on Ihmisyys!

Minulle on politiikassa aina ollut tärkeää ihmisyys ja siksi olen aina pitänyt ihmisyyttä yhtenä politiikkani peruskivenä. Moni poliittinen päättäjä on unohtanut ihmisyyden ja varsinkin päätösten vaikutukset ihmisille. Tarvitsemme uskoa tulevaisuuteen ja vahvaa politiikkaa, jossa kansalaisista pidetään huolta tasavertaisesti. Siksi olenkin erityisen tyytyväinen, kun Kokoomus nostaa arvojen ja periaateohjelman toteuttamisessa esille nimenomaan ihmisen.

Ihminen

Lähtökohtanani on vapaa, vastuullinen ja välittävä ihminen. Yhteiskunta on rakennettava toimimaan yksittäistä ihmistä varten. Perusoikeuksien ja -toimeentulon lisäksi ihmiselle on taattava myös mahdollisuus kehittää itseään. Jokaiselle kuuluu oikeus tehdä työtä ja parantaa sen avulla omaa ja samalla koko yhteiskunnan hyvinvointia. 

Ihminen on luonnostaan yhteisöllinen ja hänen mahdollisuuksiaan ylläpitää sosiaalisia suhteita on tuettava. Ihmisen kokema yksinäisyys on koko yhteisön yhteinen huoli. Jokaisella on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi. Oikeuksien rinnalla ihmisellä on vastuullisuuden velvollisuus. Tämä koskee erityisesti toisten ihmisten ja luonnon kunnioittamista. Jokaisen ihmisen on mahdollisuuksiensa mukaan kannettava vastuuta itsestään ja lähiyhteisöstään. Huolehtiminen lähimmäisestä ja lähiyhteisön jäsenistä rakentaa välittämisen ilmapiiriä.

Vahvempaa yhteistyötä Ihmisen puolella 

Taloudellisesti vaikeina aikoina tarvitaan ”Talvisodan-henkeä” eli kaveria ei jätetä. Politiikan yhtenä peruskivenä on ihmisyys, mutta valitettavasti se on tuntunut päättäjiltä unohtuvan. Talouden nousukautena on hoidettava asioita siten, että pärjäämme laskusuhdanteenkin aikana jokaisesta huolta pitäen ja tämän tuleekin näkyä Suomessa politiikan vastuullisuutena. 

Ei ole oikein, että vapaaehtoistyötä tekevät ovat joutuneet ottamaan harteilleen suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tehtäviä. Kiitän heitä pyyteettömästä laupeudentyöstään. Heidän työnsä on osoitus yhteisöllisyydestä, joka tuntuu häviävän Suomesta. Monessa kohtaa yhteisöllisyyden esteenä ovat käsittämättömät säädökset, joita Suomessa halutaan noudattaa erityisen pikkutarkasti. 

Suomessa on esitetty säädösten eli normien purkutalkoita. Äänessä ovat olleet noiden normien rakentajat itse. Missä ajatukset olivat silloin, kun normeja eli säädöksiä nuijittiin valmiiksi? Olen valmis purkamaan muiden tekemää normiviidakkoa mahdollisuuksien mukaan luottamustehtävissäni niin, ettei vaikeuteta Suomen ja suomalaisten etuja – vaan voitaisiin toimia ketterästi ja ottaa opiksi näistä ratkaisuista.

Ihmisen puolella

Kaikkien poliittisten ratkaisujen tulee lähteä ihmisyydestä, johon kuuluu olennaisena osana yhteisöllisyys. Yhteisöllisyys perustuu hyvin pitkälle yhteisiin arvoihin ja normeihin, joiden pohjalta myös yhteisöllisyyden kehittäminen yhteiskunnaksi ja kansanvallaksi on mahdollista. Demokratia on tärkein kansanvallan muoto ja sen kunnioittaminen on oikeudenmukaisuuden lähtökohta. 

Huolenpitoa kaikista ikäluokista

1990-luvulla Suomessa käytiin isolla kädellä lapsiperheiden kukkarolla ja leikattiin mm. lapsilisistä. Nyttemmin perheiden ongelmat ovat kasvaneet ja syntyvyys on kääntynyt laskuun. 

Tulevaisuutemme on kiinni tämän päivän lapsista, jotka ovat huomisen aikuisia. Pienikin apu riittävän varhaisessa vaiheessa voi estää myöhemmät ongelmat.

Varhaiskasvatuksen vahvistaminen tasaa tehokkaasti erilaisista taustoista tulevien lasten lähtötasoeroja ja vahvistaa tasa-arvoa. Perhevapaajärjestelmää on uudistettava tavoitteena lisätä tasa-arvoa ja työllisyyttä. Uudistuksen myötä on kuitenkin huomioitava perheiden valinnanvapaus ratkaista asia heille taloudellisesti kestävällä tavalla, taikka muutoin huolehdittava ettei perheille synny taloudellisesti kestämätöntä tilannetta.

Lasten ja nuorten opetuksen jatkuva kehittäminen mahdollistaa suomalaisten pärjäämisen maailman huippujen joukossa, jossa mukana oleminen tarjoaa elinkeinoelämällemme pärjäämisen mahdollisuudet ja tutkimukselle laajat kansainväliset verkostot, sekä sitä kautta edelleen kehittymisen. Opetuksen kehittäminen ja ajan tasalla pysyminen ei tarkoita aina opetuksen lisäämistä, vaan painopisteiden harkittua muuttamista ja suuntaamista vastaamaan tulevaisuuden haasteita.

Vanhustenhoidon resurssit ja palvelut on saatava kuntoon, sillä meidän on hoidettava velkamme niille, jotka ovat tämän maan rakentaneet. Tarvitsemme julkista keskustelua vanhustenhoidon tasosta ja sitä kautta linjauksia miten asiat hoidetaan paremmin. Onko laitosmainen elämä kiitos tämän yhteiskunnan rakentamisesta – ruokaa tai ruoan syöttämistä odottaen ja vaipat täynnä. Mielestäni ei ole – Minkälaisen vanhuuden sinä haluat?

Eläkevaroja hallinnoivien ja eläkevakuuttajien on sijoitettava varoja aiempaa vastuullisemmin ja tuottavammin, jotta eläkevarakertymiä saadaan nostettua. Varojen kertymiseen vaikuttaa merkittävästi, myös miten työllisyysastetta saadaan nostettua. Näillä toimilla voidaan vaikuttaa positiivisesti eläkkeiden tasoon ja päästäisiin eläkkeiden indeksileikkauksista eroon.

Omaishoitajien jaksamiseen on kiinnitettävä enemmän huomiota, sillä heidän työnsä on arvokasta ja kunnioitettavaa. Jokaisen selvityksen mukaan omaishoito on tunnetusti inhimillisempää ja edullisempaa, kuin laitoshoito. Tulevina vuosina hoitopaikoista tulee pakostakin pulaa, siksi omaishoito on tehtävä kiinnostavammaksi. Olen jo aiemmin esittänyt, että omaishoitopalkkio tulee saattaa lainsäädännöllisesti verottomaksi.

Sairauksien hoitoon nopeammin – Elämän syrjään kiinni

Terveyspalveluiden laatua tulee kehittää. Kalliit sairaalat ja terveyskeskukset, sekä niiden laitteet on oltava tehokkaassa käytössä. Ennakoivat ja ennaltaehkäisevät hyvinvointipalvelut, sekä tarkoituksenmukaiset hoitoketjut ovat avainasia.

Terveyspalveluiden saanti on turvattava kaikille, sillä nopeampi hoitoon pääsy takaa nopeamman paranemisen ja vähentää yhteiskunnan kustannuksia. Pitkät hoitojonot syrjäyttävät työelämästä ja yhteisöistä, sekä vaikuttavat haitallisesti elämän laatuun. Hoidon laatua eivät takaa ainoastaan henkilöstön määrälliset mittarit, vaan hoidon laadulla on selkeästi merkittävä vaikutus paranemiseen – siksi laatuun on kiinnitettävä enemmän huomiota.

Ihmisten kokema yksinäisyys on koko yhteisön yhteinen huoli. Se ei ole ainoastaan seniorikansalaisten ongelma, vaan ilmenee yhä aiempaa nuorempien ihmisten keskuudessa. Yksinäisyys ja yhteisöjen ulkopuolelle jääminen aiheuttavat monenmoisia seuraamuksia, joista pahimpana syrjäytyminen yhteiskunnasta. 

Työtä tarvitaan – Viennistä se saadaan 

Suomi tarvitsee työllisyyttä ja kasvua. Molempia saadaan aikaiseksi ulkomaankauppaa eli vientiä kasvattamalla. Viennin kautta työllisyys paranee, rahan kierto Suomessa paranee ja yleinen hyvinvointi lisääntyy, sekä saadaan vaikutettua Suomen velkaantumisen alenemiseen. Bioenergian laitteistoratkaisuista voidaan saada Suomelle uusia vientialoja, mutta se vaatii panostusta mm. opetuksen suuntaamisella kehittyville aloille.

Valtion mukana oloa merkittävien innovaatiohankkeiden alkuvaiheen rahoituksessa on vahvistettava. Osana vientipolitiikkaa on huomioitava kansallisen lainsäädännön valmistelut, jotta tätä kautta ei luoda huomaamatta kilpailuetuja muiden maiden yrityksille. 

Kotimaisen energian ja ruoan puolesta

Suomalaisia energiaratkaisuja on edistettävä. Omavaraisuuden ja huoltovarmuuden nimissä on harkittava ja tehtävä työtä bioenergian kehittämiseksi. Polttoaineratkaisuja tehtäessä pitkälle tähtäimelle on huomioita huoltovarmuus ja todettava, että Suomi on käytännössä polttonesteiden osalta tuonnin varassa. Turpeen osalta on kuitenkin varauduttava siihen, että sitä on voitava jatkossa hyödyntää kriisitilanteissa. Kotimaisen biokaasun edellytyksiä on parannettava, niin ympräristön, kuin huoltovarmuuden näkökulmasta.

Suomi tarvitsee suomalaista sähköä ja siksi ydinvoimaa voidaan tuottaa Suomessa vahvasti kotimaisissa omistuksissa olevissa ydinvoimaloissa. Jätteenpolttoa on hyödynnettävä energian tuotannossa aiempaa enemmän – käsittämätöntä on kuljettaa jätteet Suomesta Viroon ja Ruotsiin poltettavaksi. Verotuksellisin keinoin ei saa vaikeuttaa uusiutuvan energian käyttöä, kuten aurinkoenergian ja maalämmön osalla.

Emme voi elintarviketuotannossa olla pelkästään tuontimaa. On ymmärrettävä kotimaisen elintarviketuotannon tärkeys ja puhtaat raaka-aineet. Järkeä ei voi olla siinä, että elintarvikkeiden raaka-aineita kuljetetaan ulkomaille jalostettavaksi ja kuljetetaan sitten puolivalmiina tuotteina takaisin. Jotain täytyy silloin olla pielessä säädöksissämme ja kilpailukyvyssämme. Tähän on kiinnitettävä huomiota ja haettava kestäviä ratkaisuja. Elintarviketuotannossa on yhtä lailla kiinnitettävä huomiota huoltovarmuuteen ja tuonnin mahdollisiin häiriötekijöihin.

Puolustusratkaisut omissa käsissä – yhteistyön linja on paras linja

Kansainvälinen tilanne on muuttunut merkittävästi aiemmasta, jolloin nähdyn Suomen Nato-option lunastamisen aika on tullut. Valtiojohdon tulee tehdä puolustusyhteistyöstä ratkaisut ilman kansanäänestystä. Kriisiaikoina valtiojohto linjaa ratkaisut jo aiemmin kansalta saadulta valtakirjalla.

Puolustuspolitiikan osalta on jatkettava aktiivisena ja pidettävä ratkaisujen langat omissa käsissämme. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka vaatii harkitsevaisuutta ja vakautta – pitkänäköisyyttä tulevien sukupolvien tulevaisuuden turvaamiseksi.  Pohjoismaisen yhteistyön on oltava realistisella pohjalla ja sitä ei pidä perustaa väärään tilannekuvaan tai harhaluuloon.

On kuitenkin oltava valppaana turvallisuusympäristömme muutoksille ja kyettävä hyvissä ajoin harkitusti ennakoimaan muutostarpeita, sekä huolehtimaan oman puolustuksemme toimintavalmiudesta.

Oikeusjärjestelmä remonttiin – Uskottavuus palautettava

Oikeusjärjestelmämme kaipaa vielä uudistamista.

Vähäpätöisistä rikoksista voi saada ankaramman rangaistuksen, kuin vakavammasta rikoksesta. Siksi Suomen oikeuslaitoksen käytäntöjen remontoimista on jatkettava. Vakavien rikosten sanktioasteikkoja on kiristettävä lainsäädännöllisesti, koska tuomioistuimet eivät ole itse siihen kyenneet.

Ennaltaehkäisevä vaikutus ei ole nykyisin riittävä ja uskottavuus on kärsinyt – kansan oikeustajusta puhumattakaan. Kokoomuksen aloittamaa uudistamista on jatkettava.

Rikosten esitutkinnan resursseja on parannettava ja samoin syyttäjälaitoksen. Rikokset on saatava oikeuskäsittelyyn nykyistä aiemmin ja eikä vasta siinä vaiheessa, kun syytetyllä on edessään useita kymmeniä syytteitä. Turvallisuuden ylläpitämisen resurssien on oltava riittävällä tasolla vallitseviin uhkiin nähden.

Turvallisuusalan eläkeikäkysymykseen palattava

Pelastusalalle on palautettava palomiesten alempi eläkeikä. Aiemmat hallitukset poistivat palomiesten alennetun eläkeiän ja kuvittelevat jokaisen palomiehen olevan savusukelluskunnossa 65-vuotiaana. Vuosien kuluessa vaatimuksia on kasvatettu ja tilanne on kurjistunut entisestään. Kuitenkin eräillä aloilla on edelleen olemassa alennetut eläkeiät. Kaikki puolueet ovat olleet hallituksessa tuon poistamispäätöksen jälkeen ja ratkaisua ei ole tullut. Asia tulee hoitaa kuntoon. Edessä on merkittävä pula palomiehistä, jonka johdosta alan koulutus resursseja on parannettava. 

Alkoholipolitiikassa seuraava askel – kohti vastuullista kansalaista

Ei ole järkeä hommassa, että Suomessa valmistettu alkoholi kuskataan Viroon ja suomalaiset kantavat sen halvemmalla takaisin. Alkoholipolitiikan uudistus ei lisännyt kulutusta ja ainakaan vielä vastustajien peloteltuja haittoja ei ole nähty. Uudistuksessa on otettava seuraava askel kohti eurooppalaisia käytäntöjä ja mm. sallittava viinienkin myynti ruokakaupoissa.

Viihtyisälle asuinympäristölle oikea valinnanvapaus – niin minä paikkani valitsin

Yksi haluaa asua kaupungissa ja toinen maaseudulla. Ymmärrettävää on, ettei joka paikassa voi olla samanlaisia palveluita, mutta se on valinta kysymys. Ihmisillä on oltava mahdollisuus valita asuinpaikkansa oikeasti. Nykyään vallitsee tilanne, jossa kaikkien halutaan asuvan betonilähiöissä, samanlaisissa taloissa tai ydinkeskustoissa.

Suomi tarvitsee elävän maaseudun, joka turvaa puhdasta kotimaista ruoantuotantoa. Elävä maaseutu tarvitsee ihmisiä ja ihmiset työtä. Kaupungit taas tarvitsevat elävää maaseutua. Yksi ratkaisu asiaan olisi työmatkakuluvähennysten määrän kasvattaminen verotuksessa, jolloin tällä saataisiin työllisyystilannetta parannettua ja toisaalta tasattua työnperässä tapahtuvaa pakkomuuttoa. Valinnan vapaus ja viihtyisä ympäristö vaikuttavat ihmisen terveyteen edistävästi. Kaikkia asioita ei tule normittaa.

Kaikkien huolehdittava ympäristöstä realistisesti – oikeasti ympäristön puolesta

Joka kesäiset sinileväongelmat puhuttavat suomalaisia. Kaikki ovat yhtä mieltä, että Saaristomeren ja Itämeren tilanne huolestuttaa. Suomen on toimittava aiempaa aktiivisemmin, jotta muutkin Itämeren ympärysvaltiot kantavat suomalaisten lisäksi oman vastuunsa yhteisen sisämeremme tilan parantamisesta.

Luonto on suomalaiselle tärkeä asia ja siitä on pidettävä erityistä huolta, sillä se ei käytännössä uusiudu. Yksi suurim­mista uhista ympäris­tölle ja tulevai­suu­delle on luonnon monimuo­toi­suuden vähene­minen eli lajien häviä­minen ja uhana­laisuus. Ainoastaan suoje­le­malla luonnon monimuo­toi­suutta jätämme tuleville sukupol­ville terveen ympäristön.

Luonnon­varoja on käytettävä kestä­vällä tavalla. Jätteiden kierrätystä on merkittävästi tehostettava ja tähän on saatava kansalaisille todellinen mahdollisuus. Aivan varmasti tähän on tahtoa, mutta järjestelmät ja verkostot eivät riittävästi palvele ympäristön etua.

Samat säännöt ja oikeudet – Maassa maan tavalla – Keskustellaan asioista oikein

Pakolais- ja kotouttamispolitiikka vaativat auki keskustelemisen koko kansan keskuudessa ilman leimautumisen pelkoa. Hyväksyttävää politiikkaa ei ole se, että nykyisin enemmistön on muutettava tapansa vähemmistön mukaiseksi – vaan vähemmistön on sopeuduttava enemmistön mukaan. Kulttuurien suvaitsevaisuus ei ole yksisuuntaista, vaan kokonaisuus, jossa on noudatettava samoja sääntöjä suomalaisten ja uussuomalaisten kesken. Kotouttamispolitiikan kustannusten tulee olla läpinäkyviä ja perustua selkeästi samoihin normeihin, kuin kantasuomalaisilla. Kotouttamisen yksi tärkeimmistä työkaluista on tehokas suomen kielen opetus, josta on huolehdittava erityisesti maahanmuuttajanaisten osalta.

Lähtökohtana tulee olla auttaa hädässä olevia ensisijaisesti lähempänä kotimaataan, kuin repiä irti omilta alueiltaan. Tällöin yhden Suomessa autetun kustannuksella kyetään auttamaan lukuisia lähempänä kotimaataan. Kaikilla kun ei ole edes mahdollisuutta päästä pakolaisleireiltä pois. Kehitysyhteistyön määrärahat tulee olla suhteessa oman maamme taloudelliseen tilanteeseen. Poliittisesti epävakaiden maiden ja korruptoituneiden valtioiden kanssa kehitysyhteistyöpolitiikkaa ei tule harjoittaa.

Liikenneyhteistyötä tehtävä Lounais-Rannikon kesken

Lähijunaliikenteen kehittäminen ja saaminen sanoista tekoihin edellyttää todellisen yhteistyön tekemistä Varsinais-Suomen ja Satakunnan kansanedustajien kesken. Joukkoliikenteen monipuolinen kehittäminen on aina merkittävä ympäristöteko. Varsinais-Suomen liikennehankkeet ovat jääneet aiemmin paitsioon. Kasitien kunnostus jäi vajaaksi ja Ysitien ongelmat vaativat reilua korjaamista. Turun Kehätien ongelmat vaikeuttavat merkittävästi työssäkäyntiliikennettä ja elinkeinoelämän kehittämistä, sekä puhumattakaan negatiivisista vaikutuksista Turun ja Naantalin satamille. Varsinais-Suomen kasvun kannalta tärkeiden liikenneratkaisujen toteuttamiseen on saatava nopeutta. Nyt on jo meidän maakuntamme vuoro.

Suomi Eurooppalaisissa pöydissä – Terve itsekkyys on osa yhteistyötä

Jäsenyys Euroopan unionissa ei tarkoita sitä, että meidän pitäisi suhtau­tua kritii­kittä yhteiseen tekemiseen. Ei sitä, että emme näkisi EU:ssa paran­ta­misen varaa. Päinvastoin: Suomalaisten pitää olla kehit­tä­mässä unionia yhä parem­maksi. Suomi on hukannut välillä terveen itsekkyyden. Eurooppalaisissa pöydissä muut valtiot kantavat näkyvämmin huolta omista eduistaan, mutta Suomi luokan mallioppilaana on hiljaisempi ja varovaisempi.

Nyt kaivataan tervettä kansallisten etujen huomioimista. Yhtenä esimerkkinä voidaan todeta takavuosien sokeripäätös, jolla suljettiin toinen Suomen jäljellä olleista sokeritehtaista ja päädyttiin osittain tuonnin varaan. Terve itsekkyys on osa yhteistyötä päätöksentekoprosesseissa, kun yhteisiä kantoja sorvataan, niin silloin on nostettava omatkin tavoitteet neuvottelupöydälle.

On muistettava, että rakentavalla yhteistyöllä saavutetaan monesti paljon parempia tuloksia, kuin änkyröimällä jokaisessa asiassa. 

Ei Suomi paremmaksi tule, jollei sitä paremmaksi tee!

Tervetuloa mukaan

Janne Aso