Vastuu kotimaisesta ruoasta on yhteinen

Päivämäärä: 9.11.2018, Kirjoittaja Janne Aso

Kuluneen syksyn aikana Yle Turku teki lähetystä Maskussa sijaitsevalta maitotilalta. Positiivisesti ja ammattitaitoisesti vakavasta tilanteesta kerrottiin kuuntelijoille. Itselle tuli kyllä suru silmään, kun kuunteli kuinka kovan paikan eteen maitotilan omistajat olivat joutuneet. Meille monelle kulunut kuuma kesä oli todella upea ja muistamme sen lämmöstä.

Tilanne eläintiloilla kesän seurauksena on ollut kuitenkin aivan päinvastainen ja moni tila on joutunut vaikeiden ratkaisujen eteen. Rehusiiloihin ei ole saatu omilta pelloilta tarpeeksi täytettä ja eläimille on jouduttu syöttämään myös muualta ostettua rehua. Tämän seurauksena tilanne on pahentunut entisestään, kun rehun hinta on noussut merkittävästi. Emäntä kertoi lähetyksessä, että rehua oli saatu ainoastaan yksikolmannes normaalista vuodesta ja tuohon mennessä ostorehuun oli mennyt jo useita kymmeniä tuhansia euroja. Rehujen ja rahojen loppumisen seurauksena oli tälläkin tilalla jouduttu jo silloin laittamaan kymmenen prosenttia lehmistä teuraaksi. Eläimille annettavaa rehun määrää oli ollut emännän mukaan pakko vähentää. Talvi ja pahin saattaa olla vasta edessä.

Kauppojen suorittama halpuutus on vaikuttanut olevan hyvä asia kuluttajalle, mutta sen maksajaksi on joutunut alkutuottaja, kun tuottajahintoja on painettu alas. Kiinnitin huomiota siihen kuinka paljon tuottajahinta oli pudonnut ja edessä oli uhkana, että Iso-Britannian Brexit-ratkaisun seurauksena tuottajahinnat olisivat edelleen putoamassa. Suomesta on viety merkittävästi maitotuotteita Iso-Britanniaan ja Brexitin myötä on pelkona viennin tyrehtyminen. Etenkin maitotilojen tulevaisuus on huolestuttava.

Tiedän, että osa lukijoista vähättelee asiaa ja toteaa, että tuodaan elintarvikkeet sitten ulkomailta, jos täällä ei kannata niitä tuottaa. Asia ei ole kuitenkaan, niin yksinkertainen. Emme voi elintarviketuotannossa olla pelkästään tuontimaa. On ymmärrettävä kotimaisen elintarviketuotannon tärkeys ja puhtaat raaka-aineet. Itämeren perukoilla Suomi on käytännössä saari, koska pääasiallinen tuonti kulkee laivoilla. Poikkeus- ja häiriötilanteissa Itämeren sulkemisella voidaan aiheuttaa tuon kaltaiselle elintarvikehuollolle merkittävää haittaa ja vaikeuksia kansalaisten hyvinvoinnille. Huoltovarmuuden merkitystä pitää korostaa kotimaisessa maataloudessa ja elintarviketuotannossa. Tätäkin tärkeämpi asia on nimenomaan kotimaisten elintarvikkeiden puhtaus, ekologisuus ja hyvä laadunvalvonta. Tiedät mitä syöt.

Myöskään järkeä ei voi olla siinä, että kotimaisten elintarvikkeiden raaka-aineita kuljetetaan ulkomaille jalostettavaksi ja kuljetetaan sitten puolivalmiina tuotteina takaisin. Jotain täytyy silloin olla pielessä
säädöksissämme ja kilpailukyvyssämme. Tähän on kiinnitettävä huomiota ja haettava kestäviä ratkaisuja. Elintarviketuotannossa on yhtä lailla kiinnitettävä huomiota huoltovarmuuteen ja tuonnin mahdollisiin häiriötekijöihin.

Palaan lopuksi vielä tuohon alussa mainitsemaani lähetykseen, jossa emäntä kertoi kuinka tilan seuraava polvi oli aloittanut opinnot tilan pitämisen jatkamiseksi. Nyt kuitenkin tilan synkkä tulevaisuus oli saanut jatkajat lopettamaan alan opinnot ja siirtymään opiskelemaan muuta ammattia. Suomalaisen maatalouden tilanne saa mielen apeaksi ja surun silmään. Onko kuluttajalle mieleinen halpuuttelu mennyt liian pitkälle, vai onko halpuutus otettu väärästä paikasta? Peräänkuulutan kauppaketjujen vastuuta kotimaisesta maatalouden alkutuotannosta ja elintarviketuotannosta. Kokonaisuus on kuitenkin kuluttajan intressi, vai haluammeko syödä ruokaa, jonka alkuperä on meille täysin tuntematon?

Janne Aso

kaupunginvaltuutettu, kok.

Isän kanssa maata viljellyt ja siirtokarjalaisten jälkeläinen

Koulutie on myös kotitie

Päivämäärä: 18.9.2018, Kirjoittaja Janne Aso

Toivonlinnantien kevytväylän jatkamisesta on laadittu Kaarinan kaupunginvaltuustossa aloitteet 22.9.2014 ja 5.6.2017, koska kysymyksessä on Ely-keskuksen ylläpitämä tie, niin ei hanke ole edennyt lainkaan. 

Ely-keskus on vastannut kaupungin asiaa koskevaan tiedusteluun seuraavaa: ”Kun investointien toteuttamismahdollisuuksia pohditaan, liikenneturvallisuusvaikutukset ovat merkittävin yksittäinen tekijä, minkä pohjalta toteutettavia investointeja valitaan. Myös kestäviä liikkumismuotoja tukevia toimenpiteitä pyritään toteuttamaan enemmän. Kalliimpia investointeja, kuten esim. kiertoliittymiä tai melusuojauksia, ei pystytä pelkästään tienpidon rahoituksella toteuttamaan juuri lainkaan. Viime vuosina toteutetuissa investoinneissa on usein ollut mukana korvamerkittyä erillisrahoitusta, työllisyysperusteista investointitukea tai kunnan rahoitusta.

ELY-keskuksella ei tällä hetkellä ole hankkeita vireillä em. tiellä. Mikäli Kaarinan kaupunki haluaa osallistua rahoittamaan hanketta, niin tällöin ELY-keskus laatii asiasta sopimuksen kaupungin kanssa, ja sopii myös ylläpidosta. 

Aiemmin Ely-keskus osallistui merkittävällä rahoitusosuudessa tiestön ylläpitämiseen ja kevytväylien rakentamiseen. Nyttemmin tilanne on muuttunut ja pääsääntöisesti vastauksena on, että rahaa ei ole ja voitte kaupungin kustannuksella toteuttaa hankkeet.

Toivonlinnan koulun ympäristöön ollaan laatimassa maanomistajan aloitteesta kaupungin toimesta kaavaa, joka mahdollistaisi asumisen laajenemisen. Tämä puolestaan lisäisi entisestään liikennettä kapean ja varsin mutkaisen tieosuuden varrella, jossa ajonopeudet alueen asukkaiden yhteydenottojen mukaan ovat poikkeuksetta sangen kovia ja varsinkin heti taajama-alueen päättymisen jälkeen. Laadittavan kaavan valmistelun yhteydessä on otettava samalla kantaa myös kevytväylän jatkamiseen. Yksiselitteistä on, että erilliskaavoitettavan alueen toteuttaminen vaatii kevyenväylän jatkamisen.

Toivonlinnantien varrella on paljon yritystoimintaa (3 kauppapuutarhaa, vanhustentalo, yms.), Luken-tutkimuslaitos (entinen MTT), yhtenäiskoulu ja paljon asukkaita. Lisäksi päättyvänä tienä kaikki liikenne kulkee tietä pitkin edestakaisin, mikä luonnollisesti lisää tien vilkkautta. Olemassa oleva nykyinen kevytväylä ei palvele niitä Niemenkulman ja Toivonlinnan koulujen oppilaita, jotka asuvat niin lähellä koulua, että eivät saa koulukyytiä, mutta joiden koulutiellä ei ole kevytväylää (Niemenkulmantien risteyksen ja Toivonlinnan välillä). He ovat käytännössä tässä asiassa väliinputoajia. Näiden oppilaiden koulumatka on todella vaarallinen ja varmaankin siitä johtuen näitä lapsia vanhemmat kyyditsevät kouluun ja siten taas lisäävät liikennettä Toivonlinnantiellä. Virallisestikin ainakin Kaarina-lehden uutisoinnin mukaan kyseinen tieosuus on todettu vaaralliseksi.

Kaarinassa tulisikin arvioida tasapuolisesti koulujen ympäristöjen kevytväylien rakentamisen tarve ja nostaa ne arvostuksessa sille tasolle, jolle ne kuuluvat. Sillä onhan lapsissa tulevaisuutemme ja yhtään unohtamatta myöskään kevytväylien merkitystä aikuisväestölle. Kaarinassa Rungon koulun ympäristöön on tänä vuonna aloitettu toteuttamaan Rettigintielle kevytväylää. Makarlantien kevytväylän suunnitelmat on hyväksytty, mutta toteuttaminen ei ole edes päässyt taloussuunnitelmaan ja silti Makarlan alueen kaavojen päivitysten yhteydessä on luotu useita uusia rakennuspaikkoja. Liikenne kasvaa, mutta lasten koulumatkat eivät muutu turvallisemmiksi. Arvopuheista on päästävä arvotekoihin.

Mielikuvat ohjaavat ihmisiä – totuus on kuitenkin toisenlainen, kuin mielikuvat

Päivämäärä: 29.9.2017, Kirjoittaja Janne Aso

Ihmisillä on poliittisista liikkeistä omia mielikuviaan, jotka eivät perustu kuitenkaan todellisuuteen. Perinteisesti kuvitellaan, että Vasemmistoliitto edustaa kommunisteja, Sosialidemokraatit duunareita eli teollisuustyöntekijöitä, Keskusta maanviljelijöitä ja Kokoomus suurpääomaa. Nämä mielikuvat elävät ihmisten mielessä, vaikka kuinka yhteiskunta muuttuu ihmisten ympärillä ja poliittiset liikkeet uudistuvat. Ihmisten mielikuvien, kuten asenteidenkaan, muuttaminen ei ole helppoa – ei varsinkaan silloin, kun henkilö betonoinut ajatuksensa. Poliittisia mielikuvia kannattaa ravistella tutustumalla puolueiden periaateohjelmiin ja arvoihin. Näiden kautta saattaa tulla monille yllätyksiä vastaan, kun huomaa etteivät omat mielikuvat olleet lähelläkään totuutta.

Minullekin ihmeteltiin eräänä päivänä, kuinka voin olla mukana ”suurpalkkaisten puolueessa ja ajamassa ”suurten yritysten” asioita. Siis ihmettelijän mielikuva oli tuon kaltainen ja hän tokaisikin ”ettei tällä palkalla voi kokoomusta äänestää”. Totesin, että jokaisella on omat mielipiteensä ja ajattelin sitten mielessäni, että kuinka omat vuosiansioni olivat pienemmät kuin hänen ja en todellakaan kuulu ”suurpalkkaisiin” – eikä moni muukaan kokoomuslainen. Myöhemmin käymäämme keskustelua pohtiessani mieleeni juolahti, että hän oli betonoinut mielikuvansa ja ei ollut tutustunut Kokoomuksen arvoihin ja periaatteisiin. Jatkossa suosittelen käymään seuraavan linkin kautta lukemassa faktoja ja arvioimassa mielikuviaan uudelleen: https://www.kokoomus.fi/kokoomus-on-arvopuolue/  ja https://www.kokoomus.fi/periaateohjelma/ Kokoomus on vahva arvopuolue, joka haluaa kehittää Suomea vastuullisesti. Uskomme yksilöön, vastuuseen ja vapauteen. Haluamme rakentaa paremminvointivaltiota, jossa jokaisella on mahdollisuus menestyä elämässään ja jossa heikoimmista pidetään huolta.

Minulle tärkeää on Ihmisyys!

Minulle on politiikassa aina ollut tärkeätä ihmisyys ja siksi olen pitänyt ihmisyyttä yhtenä politiikkani peruskivenä. Moni poliittinen päättäjä on unohtanut ihmisyyden ja varsinkin päätösten vaikutukset ihmisille. Tarvitsemme uskoa tulevaisuuteen ja vahvaa politiikkaa, jossa kansalaisista pidetään huolta tasavertaisesti. Siksi olenkin tyytyväinen, kuin Kokoomus nostaa ihmisen esille arvojen ja periaateohjelman toteuttamisessa.

Ihminen

Lähtökohtanamme on vapaa, vastuullinen ja välittävä ihminen. Yhteiskunta on rakennettava toimimaan yksittäistä ihmistä varten. Perusoikeuksien ja -toimeentulon lisäksi ihmiselle on taattava myös mahdollisuus kehittää itseään. Jokaiselle kuuluu oikeus tehdä työtä ja parantaa sen avulla omaa ja samalla koko yhteiskunnan hyvinvointia.

Ihminen on luonnostaan yhteisöllinen ja hänen mahdollisuuttaan ylläpitää sosiaalisia suhteita on tuettava. Ihmisten kokema yksinäisyys on koko yhteisön yhteinen huoli. Jokaisella on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi. Oikeuksien rinnalla ihmisellä on vastuullisuuden velvollisuus. Tämä koskee erityisesti toisten ihmisten ja luonnon kunnioittamista. Jokaisen ihmisen on mahdollisuuksiensa mukaan kannettava vastuuta itsestään ja lähiyhteisöstään. Huolehtiminen lähimmäisestä ja lähiyhteisön jäsenistä rakentaa välittämisen ilmapiiriä.

Kokoomus lyhyesti:

Kokoomus on keskustaoikeistolainen kansanpuolue. Sen tehtävänä on parantaa jokaisen ihmisen asemaa ja hyvinvointia sekä kehittää yhteiskuntaa.

Kokoomuksen aatteessa yhdistyvät vapaus, vastuu ja demokratia, mahdollisuuksien tasa-arvo, sivistys, kannustavuus, suvaitsevaisuus ja välittäminen. Keskeistä on vapauden ja vastuun tasapainon tavoittelu sekä yksilöllisyyden ja yritteliäisyyden korostaminen. Kokoomus tukee demokratian kehittämistä ja kansalaisten aitoa osallisuutta yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Kokoomuksen aatetta määrittelevät lähiyhteisön vastuun korostaminen, ihmisten eettisen arvopohjan ja pohdinnan tukeminen sekä isänmaanrakkaus yhdistettynä aktiiviseen kansainvälistymiseen ja globaaliin vastuullisuuteen.

Kokoomus on myös aktiivinen ja avoin uudistaja. Kokoomus rakentaa aloitteellisesti ja ennakkoluulottomasti tulevaisuutta sekä etsii ratkaisuja yhteiskunnallisiin epäkohtiin.

Wikipedian mukaan termi mielikuva määritetään seuraavasti:

”Mielikuva on havainnon kaltainen elämys ja näköaivoalueen muodostama muistinvarainen ja siis mentaalinen representaatio, johon ei kuitenkaan liity mitään ulkoista ärsykettä, joka toimisi havainnon kohteena. Mielikuva eroaa hallusinaatiosta, joka on myös havaintoelämys ilman havainnon kohdetta, ainakin siinä suhteessa, että mielikuvia voimme muodostaa ja muokata vapaasta tahdostamme. Vapaa tahto on osa tahdonalaisen hermoston toimintaa, jolloin yksilö ja ihminen luo muistinvaraisesti kuvan jostain aiemmin näkemästään ja havaitsemastaan. Yksilö pystyy lähes valokuvanomaisesti muistamaan näkömuistiinsa perustuen aiemmin havaitsemansa sekä kuvailemaan näkemäänsä. Kyky muistaa havaitsemansa ja kyky palauttaa havaitsemansa mieleensä havaittuina mielikuvina on osa kykyä ja ominaisuutta, jota tarvitaan taidealoilla ja yksilön ilmaistessa taiteellisesti omia mielipiteitään, näkemyksiään ja tulkitessaan yhteiskuntaa sekä sen ilmiöitä. Mielikuvat ovat osa taiteellista luomisprosessia ja siihen liittyvää toimintaa. Visuaalinen yksilö on mielikuvarikas.”